#37: Vuoden kohokohdat Väiskin kanssa

Heippa! Näin joulun alla on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä mennyttä vuotta. Väiskin kanssa mun vuosi on ollut rikkaampi kuin olisin voinut kuvitella. Ilman tuota höpsöä otusta tilanteeni olisi varmasti paljon huonompi ja elämäni tylsempää. Turpaterapia virallisesti toimii! 

Tänä vuonna tein kyllä Väiskin kanssa kaikenlaista, mistä osan olin ajatellut jättää ensi vuodelle. Muutenkin tehtiin paljon monipuolisemmin juttuja kuin olin etukäteen ajatellut. Tässä muutama näin mainitakseni:

… Meidän ekat hypyt! Nämä olin ajatellut jättää ensi vuodelle, tai viimeistään syksylle. Niin kuitenkin kävi, että kesällä kevyen maastolenkin jälkeen käytiin vielä pomppimassa kavaletin korkuisia esteitä. Hypättiin myöhemmin kesällä uudestaan ja vähän isompia esteitä. Nämäkin menivät tosi kivasti ja jäi hyvä mieli. Syksyllä hypättiin vielä pari kertaa. Väiski hyppi kyllä paljon omiaan, koska kelien viilennyttyä se keräsi vähän liikaa virtaa. Mutta hyppääminen on mukavaa ja Väiski tykkää siitä selvästi enemmän kuin sileällä menemisestä. Nyt talven aikana olisi mahtavaa jos päästäisiin maneesille hyppäämään pari kertaa. Tuntikaan ei olisi paha idea.

… Ekat pitemmät maastolenkit! Mulla oli aluksi lupa mennä Väiskin kanssa vain kauemmas pihatielle, mutta keväällä saatiin lupa lähteä myös isommille teille seikkailemaan. Tehtiin sitten pitempiä maastolenkkejä eri suuntiin. Varsinkin syksyllä tuli tehtyä monen tunnin mittaisia lenkkejä, kun saatiin kaveri maastoreissuille. Syksyllä pistettiin Väiski kenkään, joten enää se ei arkonut maastossa ja päästiin menemään paremmin ja kauemmas. Löytyi muutama ihan super kiva lenkki, jotka on nyt jääneet lemppareiksi.

… Uimareissut! Pitkään aikaan en ole käynyt hevosen kanssa uimassa, mutta nyt loppukesästä mulle vinkattiin rannasta jonne saisin mennä uittamaan Väiskiä. Kauhean monta kertaa ei keretty uimaan kun kelit alkoivat kylmenemään. Väiski kuitenkin tykkää uimisesta ja läiskyttää vettä aina ihan innoissaan. Vähän harmittaa ettei tullut ajatelleeksi uittamista aikaisemmin kesällä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ollaanpahan valmiita ensi kesää ajatellen! Heti mennään polskuttelemaan kun ei ole enää pelkoa vilustumisesta.

… Ilman satulaa köpöttelyt! Väiski on rakenteeltaan aika samanlainen kuin mitä Arru oli, ja sen kanssa seikkailin melkein aina ilman satulaa, joten Väiskin kanssa oli kokeiltava myös. Ensimmäisen kerran kokeiltiin kevättalvella tarhassa. Siitä sitten seuraavan kerran kesällä isommalla pellolla, mikä ei ehkä ollut hyvä idea. Mutta syksyllä kävin Väiskin kanssa maastossa lyhyen lenkin ilman satulaa ja se toimi hyvin. Kävin myös muutaman pidemmän lenkin ilman satulaa maastoreissun ja nekin menivät kivasti. Ja vaikka Väiski yleensä koheltaa yritti se silti kantaa mut maastosta ehjänä pois.

… Sänkkärilaukat! Yllätyin todella paljon miten kovaa tuollainen poni voikaan laukata! Kerettiin syksyn aikana laukkaamaan sänkkäreillä ja paremmilla maastopoluilla aika paljon, minkä johdosta myös mun kevyt istunta parani. Joskus Väiski innostui heittämään ilopukin, mutta se ei ole vaarallista. Pieni spurtti silloin tällöin tekee vain hyvää. 

c. Terhi Piispa-Helisten

… Ja ennen kaikkea se, että olen saanut touhuilla Väiskin kanssa jo vuoden! En uskalla edes kuvitella, kuinka tylsää arkeni saattaisi olla ilman Väiskin omalaatuisia tempauksia. Väiskin kautta olen saanut paljon kivoja kokemuksia ja oppinut uutta. Vaikka välillä on tullut alamäkeä ja ollaan menty taaksepäin harppauksia, en silti vaihtaisi pois päivääkään yhdessä vietetystä ajasta! 

#36: Tunti Poltteella ilman satulaa

Heippa! Yritän nyt kehitellä jotain uutta postattavaa tuntien lisäksi. Ajattelin kuitenkin tulla jakamaan tämän tunnin tänne. Itse tykkäsin tunnista paljon ja meni tosi mukavasti! Pitää mennä nyt talvella useammin ilman satulaa kun onnistuu näin kivasti.

Mutta menin siis Poltteella perjantai 7.12 päivän tunnin. Olen mennyt sillä aikaisemmin vain yhden tunnin, mikä meni mukavasti. Se oli tosin syksyllä, joten korkea aikakin mennä uudestaan. Hyppäsin jakkaralta selkään, koska ei ollut mitään toivoa päästä ilman apuja. Polte on siis korkeampi kuin Väiski, enkä pääse enää senkään selkään ilman satulaa omin voimin.

Mutta takaisin tuntiin. Mentiin loivaa kiemurauraa. Alkuun oikean pohkeen apujen läpi meneminen oli työn ja tuskan takana, mutta parani pikkuhiljaa. Sain Poltteen taipumaan ihan kivasti. Käynnin piti olla vähän aktiivisempaa kuin se mitä sain ratsastettua. Varsinkin kun lisättiin harjoitukseen voltti uralle päin, olisi Poltteen käynti saanut olla aktiivisempaa. Voltilla mun piti katsoa, että istun keskellä. Meinasin valua joka voltilla hieman keskustan suuntaan, ja huomasin sen itse jo alussa.

Tehtiin samaa ravissa ja sujui heti paljon paremmin. Kaarteista tuli paljon kaarevampia ja volteista pyöreämpiä. Poltteella oli yllättävän mukava ravi istua ilman satulaa. Ravissakin piti pitää huolta että se pysyy aktiivisena. Varsinkin volttien aikana tarvitsi vähän lisävahvistusta aktiivisuudelle. Polte taipui kuitenkin kivasti ja ravasi rennosti, mikä on tärkeintä.

Tehtiin vielä pohkeenväistöjä molemmilla pitkillä sivuilla. Ensin väistettiin kentän keskelle päin ja puolesta välistä pitkää sivua väistettiin takaisin uralle. Polte väisti vasemmalle paljon paremmin, oikealle väistäessä mun piti keskittyä paljon enemmän suoruuteen ja pidätteiden tekemiseen, että liikettä tulisi myös sivulle. Saatiin muutamia tosi kivoja väistöjä. Väistöt on aina olleet mulle vähän haastavampia ja vaativat kunnolla ajatusta.

Loppuun ravattiin vielä koko kenttää hyödyntäen, eli tehtiin voltteja ja ympyröitä yms. Polte rentoutui tässä vaiheessa vielä tosi kivasti ja meni kuulemma jossain sellaisessa C-tason peräänannossa. Tunnista on tässä vaiheessa yli viikko, joten muisti saattaa pätkiä. Mutta tuli tosi kivaa ravia ja tuntui selkään hyvin rennolta ja siltä, ettei vain liikutella jalkoja vähän sinne päin.

Tunnista jäi muutenkin tosi hyvä fiilis ja ilman satulaa meneminen on yksi mun suosikkijutuista talvella! Samalla tuli koeajettua uusi kypärä, josta ehkä kerron lisää jossain vaiheessa. Tämä postaus saattaa tuntua hieman sekavalta, mutta siitä en voi kuin pahoitella. Näin väsyneenä ajatus ei oikein kulje. Mutta tunneilta ei ole taukoa tässä joulun aikana ja uutena vuotenakaan ei taida sattua tunnit samaan aikaan rakettien ammunnan kanssa.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

#35: Talvijuttuja

Heippa! Nyt tulee vähän sekalaisesti kaikkea asiaa, koska en osannut jäsennellä näitä omiin postauksiinsa. Joulukuun alettua voidaan hiljaa todeta tätä vuotta olevan jäljellä enää alle kuukausi. Hyvä hetki pohtia, mitä tänä vuonna onkaan tapahtunut ja tavoitteita ensi vuodelle. Pitää varmaan itsekin kirjoittaa jonkunlainen postaus tämän vuoden jutuista.

Nyt viikonloppuna korkattiin hankikausi ihanassa lumisessa säässä! Väiski on onneksi kasvattanut itselleen kunnon mammutinturkin, joten se pärjää. Kylkiinsä se oli saanut kunnon jääkiteet, joita sitten yritin mahdollisimman hellävaraisesti irrotella. Tilsakumit muuten ovat aika pakollinen hankinta tähän väliin, koska sain kaivaa tilsoja kaksin käsin pois kavioista. Varsinkin etusiin muodostui kunnon tilsat, paljon pahemmat kuin takasiin. Mutta päästiin pellolle asti vaikka idiootti kuski ei muistanut ottaa kaviokoukkua taskuun (*facepalm*). Väiski oli innoissaan menossa pienessä hangessa ja oli selvästi hauskaa. Uskalsin vähän laukata pitemmästä aikaa ja Väiski menikin nätisti. Ravissa edelleen rentona ja taaskin yritti vähän saada joustoa askeliin. Ihana miten toinen yrittää kunhan sen saa keskittymään!

Väiski on ollut nyt viime aikoina tosi hyvä mennä. Varsinkin ravissa se on ollut tosi rento ja keskittynyt enemmän työntekoon kuin ylimääräiseen säheltämiseen. En tiedä johtuuko se enemmän treenimaisemien vai kuolaimen muutoksesta. Nyt ei olla hetkeen menty ns. omalla pellolla vaan lähdetty lyhyen matkan päähän suuremmalle pellolle missä mentiin kesällä ja Väiski meni jo silloin siellä paremmin. Omalla pellolla Väiski ei ole oikeastaan kertaakaan toiminut mun ratsastamana kunnolla, vaan aina näyttänyt kaikki temppunsa ja tämän takia ollut ihan hikimärkä ennen kuin on ehtinyt edes ravaamaan kunnolla.
Kuolainkin on vaihdettu suorasta olympiaan ja ohja toiseen renkaaseen. Ennen kuin joku tulee kauhistelemaan kuinka vahva kuolain, niin Väiski on ollut nyt paljon parempi ja pidätteet ovat menneet paremmin perille. Väiskikin on tuntunut tyytyväisemmältä kun ei ole tarvinnut jäädä koko ajan jarruttamaan, se ei tykkää jos ottaa koko ajan suusta ja vahvasti. Lähinnä lähdettiin vaihtamaan kuolainta koska jarrut meinasivat hävitä huolestuttavan usein. Olympia on toiminut nyt hyvin, katsotaan jos vaihdan suoran taas kesäksi.

Mun koulukiireet ovat helpottaneet huimasti, kun saatiin koeviikko suoritettua ja uusi jakso käyntiin. Mulla on tässä jaksossa vain kolme kurssia, joten hypäreitä on runsaasti! En tanssi wanhoja, joten... Vapaata aikaa opiskeluun jää vaikka kuinka paljon jopa koulupäivän aikana. Perjantaina mulla on vain yksi tunti aamulla, joten viikonloppu alkaa ajoissa!

Tämä talvi on lähtenyt kyllä mukavasti käyntiin. Toivotaan että selvitään vielä kauan ilman vastoinkäymisiä! Mutta ihanaa joulukuun alkua kaikille!