#31: Väiski the turboponi vauhdissa

Heippa! Väiskille kerkesi kertymään neljä vapaapäivää sääolojen takia. Olisin katkaissut vapaapäivien kertymisen kahteen, mutta tuuli vaarallisen paljon ja Väiski oli tarhassakin säpsy, joten ei ole mitään mieltä lähteä riskeeraamaan mitään.

Lauantaina kerkesin vihdoin viimein tallille ja vastassa mulla oli mahaansa kasvatteleva Väpätti. Vaikka se ei kävellyt vastaan kun menin hakemaan, oli se silti lähdössä mielellään töihin. Päätin laittaa hupun. Taisin toivoa sen vähentävän vapaapäivien aikana kerääntynyttä virtaa jotenkin maagisesti..

Yritin vain etsiä kivoja kuvia :)
Viimeinen on tämän päivän kadonneen hanskan etsintäreissulta

Meidän piti mennä Emman luo pellolle hieman tuuppailemaan ja menemään pienen pientä maahan kaivettua ristikkoa. Jo menomatkalla Väiski tuntui tosi energiseltä ja olin laittamassa hanskoja käteen kun huomasin toisen tippuneen jonnekin. Oltiin vasta alkumatkassa! Jatkettiin kuitenkin pellolle asti ja sain kokea taas elämäni pomput. Väiski olisi halunnut laukata suoraan pellon toiseen päähän eikä takaisin kääntyminen volttia varten ei tullut kysymykseenkään. Eikä pellolla voinut ravata rauhassa, vaan piti kärttää lupaa laukalle.

Emma istui mukavasti pellon reunassa tuolissa Väiskin kipittäessä jännittyneenä pitkin peltoa. Mulla meni oikeasti sormi suuhun miettiessä, miten saan tuon otuksen rauhoittumaan ja menemään nätisti. Väiski esitti parhaat temppunsa takapään nostelusta sivuloikkiin. Onneksi selässä pysymistä on tullut treenattua! Sain tuon lopulta rauhoittumaan ja ravaamaan nätisti. Laukattiin hieman ympyrälläkin molempiin suuntiin. Tässä vaiheessa oli jo kunnolla hiki. Ei siis mulla, mutta Väiskillä. Käveltiin hetki pidemmällä ohjalla.

Anteeksi laatu, mutta huppusankari on komeena!

Emma kasasi pienen ristikon, olisikohan ollut max 20cm korkea. Silti sen näkeminen hirvitti, vaikka hyppäsin aamulla ainakin kaksi kertaa isompia esteitä! Jännitys tuli nyt Väiskin energisyydestä ja tuulesta. Oikeasti ihan huomaamatta taivaalle oli ilmestynyt tummia pilviä ja alkanut tuulemaan. Ehdin hypätä Väiskin kanssa muutamia hyppyjä, jotka olivat rauhallisia ja suurimmaksi osaksi hallittuja. Kerran Väiski sinkosi vasemmalle samalla sekuntilla kun jalat pääsivät esteen toiselle puolelle. Roikupa siinä sitten kyydissä. Tämä on yksi Väiskin parhaita puolia kun sen kanssa ei koskaan tule tylsää! Ei varsinkaan kun syysmyrsky iskee niskaan. Alkoi tuulla kunnolla ja sataa vettä vaakatasossa naamaan.

Ja tuo myrsky kesti varmaan viisi minuuttia... Kastuttiinpa kuitenkin. Tallilla otin normaalisti varusteet pois ja heitin ponille viltin niskaan ja lähdettiin kävelemään. Toisin sanoen hakemaan mun kadonnutta ratsastushanskaa. Olin melko varma että se oli tippunut alkumatkasta kun huomasin toisen hävinneen. Ja siellähän se nökötti tien reunassa yksin ja hylättynä. Onneksi ei tarvinnut lähteä ostamaan uusia hanskoja!

Mutta vaikka Väiski osaa olla vapaapäivien jälkeen kettu, on se silti painonsa verran kultaa! Vauhtia saattaa olla joskus liikaa ettei ajatus ehdi perässä, mutta se yleensä hidastuu aikansa ravaamalla/laukkaamalla. Ja mitäpä mun elämä olisi ilman tätä palleroa!

#30: Lauantain estetunti

Heippa! Lauantaina oli kauan odottamani estetunti ja ratsukseni sain Poltteen. En ollut mennyt sillä kertaakaan ennen tuota estetuntia. Hieman jännäsin kuinka pärjään ja miten käyttää apuja. Ihan suotta! Polte oli melko samanlainen mennä kuin Valde, jolla menin pari tuntia keväällä. Mutkaton ja simppeli mennä. Sellainen jonka kanssa on helppo onnistua.

Alkuun ihan vain käveltiin puomien yli. Molemmilla pitkillä sivuilla oli yksi puomi keskellä ja tallin puoleisella lyhyellä sivulla kolme ravipuomia. Kentän keskellä oli neljä puomia, kaksi kummallakin lävistäjällä. Yritin vähän herätellä Poltetta kävelemään aktiivisemmin varsinkin puomien yli. Ratsastin aika sekalaisesti kaikkia, paitsi ravipuomeja, eri suunnista. Ravissa samalla tavalla, varoin vain menemästä toisen ratsukon eteen. Nyt otin mukaan myös kolme ravipuomia, joita meninkin aika useasti.

Ensimmäinen kunnon tehtävä oli mennä toisesta päästä kavaleteiksi kohotetut ravipuomit. Ne olivat hieman lyhyellä välillä Poltteelle, mutta Ihme ei olisi päässyt pidempiä. Polte pääsi tulemaan kavaleteille vähän pitkänä ja pitkällä askeleella, joten aika monet kellahtivat kumoon. Viimeisellä kerralla sain nostettua Poltteen niskaa ja lyhennettyä askelta sopivasti, että päästiin kavalettien yli.

Ennen hyppäämistä laukattiin vielä pitkien sivujen puomien yli. Mentiin ensin vasempaan kierrokseen. Poltteen laukkaa piti välillä aktivoida enemmän, mutta muuten se laukkasi hyvällä rytmillä ja suoritti puomit hyvin. Pari kertaa sen piti ottaa hieman isompi askel että päästään puomin yli.
Vasempaan kierrokseen toisen pitkän sivun puomi nostettiin pystyksi, mutta muuten samalla tavalla. Pysty ei ollut iso, eikä sen yli tarvinnut suuren suurta loikkaa. Polte hyppäsi hyvin ja kun perustempo oli kunnossa, se hyppäsi vaikka välillä tuli lähelle eikä aina ihan keskelle.

Nostettiin sitten toisellekin pitkälle sivulle pysty, ja hypättiin molempia. Polte hyppäsi edelleen hyvin ja meni yli kaikista, vaikka kerran sen piti korjata suuremmalla ja epämääräisellä hypyllä kun tultiin liian lähelle ja askeleet menivät hieman sekaisin. Kestin kuitenkin kyydissä ja tultiin uudestaan tällä kertaa puhtaasti.

Kentän keskellä olleista puomeista tehtiin kaksi ristikkoa ja tehtiin samaa kuin edellisellä estetunnilla. Mentiin ristikoiden kanssa kahdeksikkoa. Ihmeen kanssa tämä oli mulle aivan mahdottoman hankalaa, mutta Polte meni mukavasti. Itse olin apujeni kanssa hidas ja Polte pääsi sujahtamaan esteen jälkeen oikealle enkä saanut kaarretta ratsastettua kunnolla. Lopulta saatiin yksi hyvä kaarre oikeaan kierrokseen.
Ihan loppuun hypättiin pienenä ratana molemmat pystyt ja ristikot. Tässäkin olisin saanut olla kaarteiden kanssa tarkempana ja varsinkin ristikoiden kaarteissa. Päästiin kuitenkin puhtaasti läpi.

Tunti oli kokonaisuutena tosi onnistunut ja mulle jäi hyvät vibat hyppäämisestä. Ennen kaikkea sain keskittyä kaikkeen muuhun kuin patistamaan hevosta eteenpäin. Oli hauska hypätä pidemmästä aikaa. Seuraavalla kerralla kun mulla on tunti niin on myös apujen käyttöä käsittelevä kurssi. En malta odottaa!

#29: Väiskin uudet kengät

Heippa! Nyt on tosiaan asiat paranemaan päin ja päästään Väiskinkin kanssa maastoilemaan kunnolla. Tiistaina kävi siis kengittäjä pistämässä ponin kaviot kuosiin ja voin sanoa, että kaviot näyttävät heti paljon paremmalta. Takaset eivät olleet niin kauhean näköiset, ne olivat kuluneet sopivasti. Etuset olivat kasvaneet vähän pitkäksi ja lähteneet leviämään. Nyt on kuitenkin kaikki valtakunnassa hyvin!

Eilen käytiin kävelemässä maasta käsin varmaan tunnin verran. Lähinnä että tulee jotain liikettä. Oli aamulla kuulemma vedellyt pierupukkilaukkaa, joten kovin pahasti ei voi oudoksua kenkiä. Kävellessä huomasin Väiskin kävelevän hieman hauskasti, varmaan ostettava takasiin hivarit, ihan varuiksi ettei ala hivuttamaan niitä yhteen. 

Tänään hurjastuin ja kiipesin sitten selkään ilman satulaa. Oli aika tuulinen keli, ja hieman odotin Väiskiltä säpsyilyä. Onneksi tämä on viisas otus, joten se meni rauhassa eteenpäin. Hieman säpsyi autojen mennessä ohi, mitä se ei ole koko kesänä tehnyt. Yhtä rekkaa mentiin karkuun metsään, mutta muuten ihan rauhallinen reissu. Ei menty pitkää reissua, suunnilleen puoli tuntia. Väiskistä tulee hieman Arru mieleen sen tynnyrimäisen selän takia. Siinä on hyvä istua, ainut huono puoli on lonkkien lukkiutuminen, auts!

Nyt tällaiset pikaiset kuulumiset ja nyt tarkkaillaan loppuviikon säitä. Mulla on koeviikko meneillään (ja tälläkin hetkellä pitäisi lukea...) joten kokeisiinkin pitää panostaa hieman. Ja jos et vielä seuraa meidän Instagram-tiliä @laukkaava.lihapulla , kannattaa ottaa seuraukseen. Sinne päivitän paljon enemmän ja reaaliajassa! Nyt jatkan kuitenkin lukemista ja illemmalla katson vielä yhden jakson Bonesia. 

#28: Ihmeellisellä tuulella oleva Ihme

Heippa! Perjantaina mulla oli tunti ja menin Ihmeellä. Ennen mun tuntia oli jo yksi tunti, joten ei tarvinnut laittaa heppaa kuntoon. Aika luksusta, viime aikoina olen hieman haikaillut valmiiksi kuntoon laitettujen ratsujen perään, aika lusmu minä. 

Mutta sitten tuntiin. Mentiin puomeja ja alkuasetelma oli sellainen, että toisella pitkällä sivulla oli kaksi puomia pidemmällä välillä ja toisella kolme puomia lähempänä. Alkuun verkkailtiin kuitenkin käynnissä volteilla ja pysähdyksillä. Yritin heti ratsastaa Ihmettä eteenpäin pyrkivämmäksi ja pohkeeseen reagoivaksi. Alkuun se tuntui ihan hyvältä myös ravissa. Se liikkui hyvin ja vastasi pohkeeseen. 

Aloitettiin menemällä niitä kahta pidemmällä välillä olevia puomeja. Lähestyttiin ravissa ja ensimmäisen puomin jälkeen nopea käyntiin hidastus ja takaisin raviin ja toisen puomin yli. Lyhyellä sivulla taas käyntiin siirtyminen ja laukannosto. Tässä varmaan eniten hankaluuksia tuotti laukannosto, koska jostain syystä niistä ei koko tunnin aikana tullut mitään. Puomeilla meni ihan hyvin ja Ihme jäi ravaamaan tosi hidasta ravia kun piti hidastaa käyntiin. Kumpaankaan suuntaan laukannostoista ei oikein tullut mitään. 

Sitten mentiin niitä toisia kolmea puomia ravissa harjoitellen kevyttä istuntaa. Ihme meinasi karata puomeilla uralle, mutta kesti kuitenkin ihan hyvin suoralla linjalla. Mun kevyt istunta on kuulemma parantunut ja sain siitä kehuja. 

Loppuun laukattiin vielä pääty-ympyrällä yhden puomin yli. Tässä vaiheessa teki mieli heittää hanskat tiskiin. Ihme oli muuttunut ensimmäisten puomien jälkeen ihan jännäksi enkä saanut ratsastettua sitä kunnolla kuulolle. En saanut nostettua laukkaa ympyrälle ja jos sain, ei Ihme suostunut kääntymään ympyrälle. Oikeaan kiertosuuntaan saatiin pari hyvää ympyrää. Vasempaan kierrokseen mulla meni suunnilleen moti yrittää. Ihme oli tahmea enkä saanut sitä kunnolla eteen. Päädyin ravaamaan ympyrää enkä edes yrittänyt nostaa laukkaa, kunnes mua tultiin neuvomaan. Saatiin siis pari siedettävää ympyrää tähänkin suuntaan. 

Ihme muuttui siis ihan jännäksi ensimmäisten puomien jälkeen. Se vältteli vasenta pohjetta ja meni oikeaan kierrokseen kauniisti taipuneena, valitettavasti väärään suuntaan. Oikeaan kierrokseen se puski melkein jatkuvasti aitaan kiinni vaikka yritin muistutella pohkeella ja raipalla, ettei sinne voinut mennä. Olen suorastaan onnellinen, ettei tuon kentän aidat ole yhtään vahvempaa tekoa, mun jalkaan olisi nimittäin saattanut sattua pahastikin kun Ihme suunnilleen nojautui aitaan. Tämän lisäksi siitä tuli kauhean tahmea ja mitä enemmän yritin kannustaa sitä eteenpäin, sitä hitaammaksi se muuttui. 

En osannut vastata hevosen tarpeisiin apujeni kanssa ollenkaan. Tunnin puolessa välissä mulle meinasi iskeä epätoivo ja oli toodella lähellä, etten purskahtanut itkuun. Mua alkoi ärsyttämään kun en itse osannut ratsastaa tuon paremmin. Lopputunnista meinasin alkaa itkeä uudestaan, koska tiedän, että osaan mennä paremmin. Eniten tunnilla olin siis pettynyt itseeni. Toivottavasti kahden viikon päästä menee paremmin!

#27:Väiskin pian kunnossa olevat kaviot

Heippa! Väiski on liikkunut viime viikkojen aikana tasaisen tappavaan tahtiin ja on ihme, ellei kunto ala pian nousta. Välillä se on liikkunut kuin rasvattuna ja mennyt tosi hienoa ravia. Joskus taas se on kävellyt samalla lailla kuin minä paljain jaloin pienissä terävissä kivissä. 

Jep, kaviot ovat vaivanneet meitä jo jonkun aikaa. Väiskillä ei siis ole kenkiä ja pärjättiin näin ihan hyvin tähän asti, kunnes alettiin maastoilemaan enemmän. Kovalla tiellä meneminen ei ole kengättömänä hyvä, joten välillä ollaan kävelty sellaisia tipuaskeleita, ettei mitään rajaa. Kengittäjän tuloa odoteltiin reilut kaksi viikkoa muttei mitään alkanut kuulumaan. Omistaja kiireidensä takia ei ollut muistanut koko asiaa.  Nyt kuitenkin saadaan kengittäjä laittamaan tuon kaviot kuntoon. Kovalla tiellä mennessä kengät ovat melkein välttämättömyys.

Ja kovalla tiellähän me ollaan menty viimeaikoina aika paljon. En muista kirjoitinko tänne jo, mutta ollaan käyty Emman ja Mayan kanssa maastoilemassa tiuhaan tahtiin. Väiski nauttii toisen hevosen seurasta ja menee suunnilleen aina rentona. Se haluaa mennä ensimmäisenä joka kerta ja vaikka kapeammalla metsäpolulla se puskee ohi, jos joutuu menemään toisena. Ja vaikka ollaan laukattu sänkkärillä, hyväpohjaisella polulla jne. Väiski ei lähde laukkaamaan aivan hallitsemattomasti, vaikka nostaakin vähän kytkintä ja antaa mennä.

Tietysti ollaan koulutuuppailtu myös! Käytiin yhtenä iltana kentällä menemässä ihan perusjuttuja. Silloin huomasin, kuinka kauheasti Väiski kaatuu kaarteissa ja volteilla sisään päin. Lähinnä ravissa ja laukassa, käynnissä ei ole mitään ongelmaa. Tätä lähdetään korjailemaan parantamalla koordinaatiokykyä ja tasapainoa rämpimällä metsässä. Samalla kasvatetaan kuntoa maastolenkeillä ja reipastempoisilla laukka- ja ravipätkillä. Paljoa se ei vaadi, että alkaa toimimaan taas.

En oikein osaa sanoa tämän esteen tyyppiä, olkoon se vain persoonattomasti joku este

Ennen kaikkea odotan, että pääsen hyppäämään Väiskillä taas! Viimeksi hypättiin kesällä ja silloin meni kivasti. Hypättiin pääasiassa pieniä, sangon korkuisia pystyjä ja yhtä korkeampaa, arviolta 60cm estettä. Emma koitti rakentaa meille kahden esteen sarjan, mutta sille ei saatu yhtä kivoja hyppyjä. Väiski hyppää nuo pienemmät kyselemättä turhia ja sillä on ihanan loiva hyppy. Tuon korkeamman esteen edessä se vähän kysyi mennäänkö, mutta hyppäsi kivasti. Tähän vaan lisää rutiinia pikkuesteillä ja puomeilla. 

#26: Tulevia kursseja

Heippa! Meikäläinen hurahti nyt kursseiluun kunnolla, ja muutaman viikon päästä mulla on edessä estepäivä! Nyt ei ole esteviikonloppua, vaan tuosta kahden viikon päästä on apujen käyttöön liittyvä viikonlopun mittainen kurssi. En voi muuta todeta, kuin että odotan molempia innolla ja RIP rahat. 

Estepäivänä ohjelma on aika simppeli ja liittyy vahvasti puomeihin ja esteisiin. Edellisellä kurssilla mulla oli niin moni asia hukassa hyppäämisen suhteen, joten tämän toivoisi menevän hieman paremmin. Hieman harmittaa ettei seuraavana päivänä päästä jatkamaan siitä mihin edellisenä päivänä jäätiin, mutta jos saan mennä perjantain tunnin samalla hevosella millä hyppään, ei hätä ole tämän näköinen.

Alkukesän hyppyjä Väiskin kanssa, saataisipa kaviot kuntoon ja päästäisiin taas hyppäämään..

Apujen käyttöön liittyvää kurssia odotan mielenkiinnolla, koska aiheena oli apujen käytön lisäksi alkeita ja ajatuksia kohti kokoamista. En tiedä ollenkaan mitä odottaa tältä kurssilta, joten olen aika innoissani. Kokoamisesta ymmärrän hävettävän vähän ja apujen käytössä on aina parannettavaa. Tälläkin kurssilla toivoisin, että saan mennä kaikki kolme tuntia samalla hevosella.

Molemmilta kursseilta odotan pääasiassa uusia oppeja ja näkökulmia asioihin. Esteiden kanssa kaipaan varmuutta ja rutiinia, mutta sitähän saa vain hyppäämällä. Kouluratsastus on kaiken a ja o, joten sen pitää olla kunnossa ennen muita juttuja.
Mun ratsastukseen vaikuttaa paitsi oma mieliala, myös hevosen mieliala. Jos jommallakummalla on huono päivä tulee tunti yleensä menemään keskivertoa huonommin. Toivottavasti ainakin mulla on molempien kurssien aikana hyvä päivä, koska silloin jaksan yrittää paljon kovemmin. 

#25: Formula vai hevonen?

Heippa! Aloitetaan syyskuu ratsastustuntipostauksella perjantailta. Mulla oli siis kolmen viikon tauko tunneista ja ehkä hieman rutiinit hukassa ratsastamisen suhteen, vaikka kävinkin liikuttamassa Väiskiä aktiivisesti tuona aikana mm. sänkkärillä ja kahlaamassa.

Menin tunnilla Ollella ja alkuun hieman jännäsin sen reippautta. Mulla on ikävänä tapana ja tottumuksena ottaa ohjasta kunnolla kun vauhti kiihtyy liikaa ja jarruttaa reippaasti. Ollella tätä ei tehdä, koska se lisää vauhtia. Ja Väiskiäkään ei enää tarvitse jarrutella vaan patistaa eteenpäin, joten mentiin vähän tottumusalueelta pois. 

Alkutunnista tehtiin väistöjä ja sai itse päättää millä systeemillä. Eli kääntääkö ennen pitkää tai lyhyttä sivua ja väistää uralle, uralta pois, ympyrällä... Me päädyttiin Ollen kanssa tekemään niin, että ohjaan sen aitaa päin ja siirrän takaosaa keskelle päin ja siitä väistämistä. Näin siksi, että pohkeesta se lisäsi vain vauhtia eikä malttanut odotella mun ohjeita. Saatiin tosi hyviäki väistöjä kunhan sain Ollea hidastettua ja malttamaan vähän. 

Mentiin sitten ravia ja tehtiin pääty-ympyröitä. Ollen kanssa tein voltteja vähän joka kohtaan, että sain ravin pysymään maltillisena ja pääosin onnistuinkin. Alkuun voltit olivat taas vähän epämuodostuneita ja menikin pari kierrosta että saatiin volteista ympyrän muotoisia. Molempiin suuntiin tuli kivoja isoja voltteja ja ympyröitä.

Ja vielä varmaan tapahtumarikkain osa tunnista, eli laukat. Otettiin laukkaa kolmen voltin avulla ja puolet voltista mentiin (harjoitus)ravia ja viimeisellä neljänneksellä nostettiin laukka. Olle kuumui laukasta kunnolla ja hetkittäin tuntui kuin olisi istunut raketin päällä. Ohjaus sentään toimi ja volteilla oli helpompi hidastaa vauhtia. Varmaan yhtäkään rauhallista vasenta laukkaa ei saatu aikaan, mutta ainakin laukat nousivat! Ja koska en ole mennyt Ollella vähään aikaan unohdin, ettei sillä nosteta laukkaa ulkojalalla.. Tähän hän reagoi pukittamalla. Ei kuitenkaan sellaisia pukkeja joista mut olisi saanut pudotettua, minähän en niin pienistä putoa! 

Oikeaan kierrokseen saatiin rauhallisempaa laukkaa vaikka mentiinkin lähinnä kentän läpi mitä erikoisempia kiemuroita. Nauroinkin, että voisin alkaa suunnitella uusia kouluratsastusteitä. Laukka oli kuitenkin rauhallisempaa ja lopetettiin kun saatiin yksi hyvän rauhallinen pätkä. Lopputunti käveltiin pitkin ohjin. 

Tunti meni kuitenkin suurimmilta osin hyvin ja olen itse tyytyväinen. Parantamisen varaa tietysti on, mutta tärkeintä, että olen itse tyytyväinen ja oli hauskaa. Viikonloppuna ainakin yhden kerran Väiskeilemään jos vaikka veisin sen kentälle ja tekisin samoja juttuja kuin tunnilla.