#44: Kesän ekat estehyppelöt Väiskin kanssa

Heippa! Pitää nyt oikeasti koittaa aktivoitua täällä blogin puolella, kun ratsastustunneillakaan en ole käynyt pitkään aikaan. Mutta otettiin siis härkää sarvista ja maanantaina illalla hyppäsin Väiskillä ensimmäisen kerran tänä kesänä! Keli oli aika tuulinen ja odotin jopa ukkosmyrskyä, kun minua sillä peloteltiin useasti. Kirjaimellisesti muutaman pisaran vettä tihkutti, mutta se jäi siihen, tuulikin tyyntyi pikkuhiljaa. 

Kuvituksena vanhoja kuvia Väiskistä hyppäämässä

c. Emma P.

Tein huimat kaksi estettä, joita oli mahdollista hypätä isolla ympyrällä, koska ajattelin sen olevan järkevämpi tapa kuin tehdä erillisiä ja vaikeammin yhdistettäviä esteitä. Aloitettiin ensin toisesta päästä ilmaan nostetuilla puomeilla ravissa. Yritin minimoida putoavien puomien määrän ravaamalla, olin nimittäin yksin liikkeellä ja sain hyppiä selästä ihan tarpeeksi nostelemaan puomeja. 

Väiski oli todella innoissaan menossa ja meni korvat tötteröllä. Se teki kavalettien jälkeen varsinkin portille päin kiihdyttelyä, mutta meni yllättävän siististi. Yleensä se hyppäsi ja jatkoi laukalla, josta hidastettiin uudestaan raviin. Mentiin näin muutaman kerran molempiin suuntiin ja sitten jatkettiin laukalla. Nostin myös toisen kavaletin pieneksi pystyksi. Laukassa Väiski kiihdytti jo kauan ennen estettä jos lähestyminen oli portille päin. Esteen jälkeen se sitten otti jalat alleen ja jatkoi juoksemista suoraan. Tämä jäi onneksi hitaasti pois loppua kohden, mutta pilasi suunnitelmani ottaa käyntiin esteiden välissä. Mun keskittyminen ei nyt riittänyt siihen, hups.

Pahoittelen laatua, puhelinräpsy...

Kun vaihdettiin ympyrällä suuntaa nostettiin myös toinen kavaletti pystyksi ja jatkettiin hyppäämistä. Tuli joitakin tosi hienoja lähestymisiä ja hyppyjä, mutta keskittyminen meni aika lailla siihen, että sai Väiskin lähestymään rauhallisessa laukassa ja hyppäämään, eikä painelemaan ohi. Mutta voi vitsi miten innoissaan poni meni! Väiski aivan selvästi nauttii hyppäämisestä ja intoa on enemmän kuin taitoa, välillä se unohti nimittäin katsoa jalkoihinsa kun paineli menemään niin innoissaan. 

Hypättiin näitä kahta pikkuestettä vielä muutaman kerran ja vaihdettiin välillä suuntaa. Sitten käveltiin hyvä tovi ja yhdistin pikkuesteet pieneksi okseriksi, jonka tein tyhmänä ihan pellon takareunaan. Sitä hypättiin vielä parilla eri lähestymisellä muutaman kerran ja sitten lopetettiin. Väiski otti tähänkin hyviä hyppyjä ja edelleen ihan innoissaan vaikka tuntui hieman väsähtäneeltä. Siinä on kyllä kapasiteettia! Laukattiin vielä kerran pellon ympäri pitkin ohjin ja käveltiin pidempään loppukäyntejä. 

Vähän jälkikäteen harmittaa kun en laittanut puhelinta kuvaamaan vaan jätin sen sateen pelossa varustehuoneeseen. Viisas päätös, mutta olisi ollut mukava katsoa hyppyjä jälkikäteen videolta. Seuraavan kerran hypätään vasta parin viikon päästä, koska nyt lupaa sadetta ja sateessa maastoilu on ihan parasta! Ja nyt jumppaillaan sileällä ja saatetaan tehdä pari kavalettitreeniä jos meidän puomit ja kannatinpölkyt ovat edelleen tallessa. 

Nyt kuitenkin katsomaan Netflixiä opiskelun sijaan, todella hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja tsemppiä viimeisiin koulupäiviin!

#43: Postauksellinen iloisia juttuja!

Heippa! Pitkään aikaan ei ole tullut taas kirjoiteltua, mutta nyt oli pakko tulla jakamaan iloisia uutisia kun niitä kerran on! Vaikka ovatkin aika pieniä, aion silti iloita näistä niin kauan kuin voin. Eurotourin jälkeen on ollut sen verran väsynyt ja epämotivoitunut olo, että ihan hyvä saada jotain minkä avulla jaksaa viimeiset kouluviikot.

Ensinnä suurin ja positiivisin asia, eli Väiski on laihtunut! Tämä ilo ei luultavasti kestä kauaa jos tulee yhtä helteinen kesä kuin viime vuonna, eli en pääse liikuttamaan ponia kuin vesisadepäivinä. Mutta laihtunut se on! Vyö menee todella helposti kiinni ja vaikka poni parhaansa mukaan yrittää pullistella, ei se vaikuta mitenkään. Samalla kiristän vyön tottumuksesta tiettyihin reikiin aina yhtä tiukaksi. Voitte kuvitella ilmeeni, kun viime torstaina sain nostettua satulavyön irti hevosen kyljestä kevyesti ja olisin voinut tunkea toisen kämmeneni sinne hevosen vatsan ja vyön väliin. Eipähän voi sanoa, että vyö puristaa!

Enkä tiedä johtuuko säännöllisemmästä liikutuksesta, mutta Väiski liikkuu paremmin. Vapaapäivistä kerää edelleen virtaa, mutta pari päivää liikuttuaan ei temppuile ja menee paljon rehellisemmin. Maastossa ei kyttäile tai kapinoi suuntavalintojani vastaan. Tietysti vapaapäivän jälkeen on aina ärrimurri, mutta sen jälkeen helpottaa. 

Nyt kesälle on suunnitteilla Väiskin kanssa puomi ja kavalettitreeniä, sekä tietysti pieniä esteitä. Tarkoitus on saada takaosaan lihasta ja voimaa, sekä ennen kaikkea monipuolistaa liikuntaa. Sileätyöskentelyä ei unohdeta, mutta lisätään reilusti puomeja ja esteitä viime vuoteen nähden.

Kuvat c. Terhi Piispa-Helisten

Ja tähän kesään kuuluu myös meidän uusi perheenjäsen, joka saapuu meille kesäkuun puolessa välissä. Meille tulee uusi koira! Perheeseen liittyy beaglenarttu Nita, josta kaavailin jo Moskulle tyttöystävää. Tätä neitiä odotetaan jo innolla ja on ihan parasta, että se saapuu kesällä, joten aikaa sen kanssa touhuamiselle on runsaasti.

Ja kohta on jo kesä! Nyt on jo ollut muutamia lämpimiä päiviä ja on ollut ihana käydä maastoilemassa kun tarkenee t-paidassa ja ponistakin pääsee taas huuhtelemaan hikiä pois niiden kuivattelun sijaan. Kesään kuuluvat myös mökillä käyminen ja työt, jotka loppuvat tänäkin vuonna juhannuksena. Kahdeksantuntisen työpäivän jälkeen suunnataan sitten illalla mökille saunomaan tai tallille.

Ja tallimotivaatiota on tullut uusista varustehankinnoista, eli kävin tuossa eurotourin jälkeen viikonloppuna Matkuksessa ostamassa Hööksistä uudet ratsastushousut ja huovan! Värikin on erilainen, sillä sekä huopa että ratsastushousut ovat oliivinvihreät! Ihan uusi värivaltaus mulle, koska vierastan vihreää vähäsen. Mutta väri käy Väiskille loistavasti, joten se tulee näyttämään upealta! Mun pitäisi käydä ostamassa uudet saappaatkin, koska mun jalka on tainnut kutistua, tai saappaat ovat venyneet, koska ne eivät tue mun jalkaa ollenkaan. Tätä joudun kuitenkin odottamaan harmittavan kauan, mieluiten olisin marssinut Hööksiin jo tänä viikonloppuna, heh.

Mutta ihanaa kesän odotusta kaikille! Saapuu se kesä Suomeenkin!