#49: Elokuun kuulumiset

Heippa! Syksy tuli ja koulu alkoi. Täytin tuossa alkuviikosta vihdoin 18 vuotta ja kävin juhlistamassa sitä kaverin ja tämän poikaystävän kanssa baarissa. Ajattelin kuitenkin kertoa hieman elokuun kuulumisia yleensä, kun ei ole tullut kirjoiteltua aikoihin.

Käytiin myös ottamassa alkukuusta ne mekkokuvat järvellä mitä suunniteltiin jo alkukesästä!

c. Terhi Piispa-Helisten

Väiskistä on kuoriutunut taas hieman reippaampi kaveri kun kelit ovat viilentyneet. Ollaan siksi lähinnä maastoiltu, koska mun elokuu on ollut niin kiireinen etten ole ehtinyt/jaksanut lähteä tallille kahtena päivänä putkeen. Mutta Väiski on nauttinut maastoilusta ja ollaan otettu ekat peltolaukatkin! Ei tosin sänkkärillä, koska ne ovat tänä vuonna myöhässä jostain syystä. Ollaan ehkä kerran hypätty ja muutaman kerran tuuppailtu pellolla satulan kanssa tai ilman.

Ostin myös loppukesällä Hööksin alennuksista Väpälle JH Collectionin suitset meksikolaisella turpahihnalla ja ne ovat osoittautuneet oikein hyväksi hankinnaksi. Väiski on mennyt niiden kanssa aika rennosti ja ollaan vaihdettu kuolain takaisin suoraan eikä ole ainakaan vielä ollut minkäänlaisia ongelmia vauhdin ja kontrollin kanssa. Olen kyllä ollut niihin tyytyväinen, tosin pitää varmaan vaihtaa nahan hoitoaine, tai sitten rasvaan suitsia liikaa ja ne kuivavat.

Ratsastustunnitkin alkoivat heti koulun alettua seuraavalla viikolla. Menin (ylläripylläri) Ponilla ja se meni ihan mukavasti sen jälkeen kun aloin ratsastaa kunnolla, eli aivan lopussa. Olisin toivonut vähän vaihtelua hevosiin, mutta ei voi mitään. Suurimman osan tunnista siis matkustelin mukana kun tehtiin keskihalkaisijalla voltteja käynnissä sekä ravissa. Poni olisi saanut taipua enemmän ja liikkua reippaammin, mutta se oli sataprosenttisesti kuskista kiinni!

Yritän jatkaa kirjoittelua kun saan aiheita siihen. Kiitos kuitenkin jos olet vielä matkassa mukana!

#48: Estetunteja ja omatoimisia hyppyjä

Heippa! Kuten blogisakin on voinut lukea, ei mun kesän ensimmäinen estetunti mennyt lainkaan hyvin. Onneksi siitä parin viikon päästä toisella tunnilla meni ihan mukavasti! Mulla oli eri ratsukin, joten tuli hieman vaihtelua. Kyseessä oli siis oikeastaan ensimmäinen kerta tänä keväänä/kesänä kun saan tunnille jonkun muun kuin Ihmeen, ellei yksityistunteja lasketa. Menin siis Poni-ruunalla, mikä on aika mukava tapaus ja ratsastettavuudeltaan aika samanlainen kuin Ihme. 

Estetunnilla hypättiin siis jumppasarjaa, jossa oli kavaletteja ja maapuomeja. Meillä suurimman haasteen toivat laukannostot. En ollut ihan vielä sisäistänyt, kuinka Ponilla nousee laukka. Lisäksi hypättiin suurimmaksi osaksi vasempaan kierrokseen, johon oli siis vielä hankalampi nostaa laukka. Mutta Poni meni aika kivasti, kunhan eteenpäinpyrkimys ja aktiivisuus oli hyvä. 

Hypättiin myös pientä okseria, jossa oli vielä edessä maapuomi. En tiedä, onko tälle jotain omaa nimitystä. Mutta esteenähän se ei ollut juuri minkään kokoinen, mutta mua hidasti ennemminkin se, saanko Ponin laukasta tarpeeksi aktiivista. Vetelästä laukasta ei nimittäin tule hyvää ja terävää hyppyä! Niimpä ensimmäisellä yrityksellä romahdutettiin koko este maan tasalle ja toisella kerralla päästiin jopa yli! Tunnista jäi kuitenkin positiivinen kuva, joten pelkkää positiivista. 

Näiden estetuntien välissä hyppäsin myös kerran Väiskillä. Ensin sarjaa yhden laukka-askeleen välillä ja sitten okseria kun sain Emman nostamaan puomeja. Sarjaa yritettiin viimeksi viime kesänä huonolla menestyksellä, mutta nyt meni superisti! Väiski on kyllä liikkunutkin aktiivisemmin tänä kesänä ja se on huomattavasti hoikempi kuin vuosi sitten. Välikin oli sen verta reilu, tein tarkoituksella pidemmän että saadaan onnistumisia eikä pudoteta joka estettä liian ahtaan sarjavälin takia. 

Okserille en osannut hahmottaa paikkoja yhtään, mutta Väiski ei ollut kuskin säätämisestä moksiskaan. Se hyppäsi reippaasti ja katsoi itse parhaan ponnistuspaikan. Kunhan jaksaisi hypätä säännöllisesti ja vuoden ympäri siitä tulisi niin hieno!

Nyt kun lämpeni taas hieman Väiski saa lomaviikon. Pitää sitten jatkaa taas kunnon treeniä, jotta saadaan kuntoa nousemaan ja päästään lähtemään kopin kanssa tunnille. Suunnitelmissa on ainakin yksi ratsastustunti tälle syksylle sekä tietysti estetunti, jos vaan järjestetään vielä sellaisia tänä vuonna. Pääasia on päästä edes kerran valvovan silmän alle ratsastamaan!

Mutta treenit jatkuu ja kohta pitää taas palata kuluttamaan koulun penkkejä. Nautitaan vielä loppukesästä!

#47: Kyyneliä tunnilla

Heippa. Viikonloppu oli vähän poikkeuksellinen, koska mulla oli tunti sekä perjantaina, että lauantaina. Perjantaina ihan perus ratsastustunti ja lauantaina estetunti. Olin odottanut varsinkin lauantain tuntia kauan, mutta se olikin karvas pettymys. 

Tämä koko surkea loru alkaa jo perjantaista, jolloin mulla oli huonoin päivä ikuisuuksiin. Kaikki, siis ihan kaikki, meni pieleen siitä hetkestä lähtien kun heräsin. Mun piti mennä aamusta tallille liikuttamaan Väiski aikaisemmin, ettei tule kiire ratsastustunnille lähdön kanssa. No, heräsinpä kymmentä vaille yksitoista. Skobassakaan ei ollut bensaa, eikä se edes meinannut käynnistyä. Tallilla sitten huomasin että vesipullo oli vuotanut hypäräkassiin. Väiski oli inhottava ratsastaa, en saanut siihen mitään tuntumaa koko sen puolen tunnin aikana mitä jaksoin yrittää. Taas kotona ja huomasin, että kaikki kotityöt mitä piti tehdä, olivat tekemättä. Melkein myöhästyin ratsastustunnilta. Menin Ihmellä ja se tunti meni surkeasti, teki mieli hypätä vartin jälkeen satulasta ja viedä hevonen pois. Teki mieli itkeä, tuntui niin surkealta enkä jaksanut koko tunnin aikana edes yrittää. 

Kuullostaa niin surkealta, että oon varmasti keksinyt puolet? Varmasti, mutta valitettavasti ei. En tiedä heijastuiko perjantain surkea ratsastus lauantaille, koska mikäli mahdollista, se tunti meni vielä huonommin. Tällä kertaa oikeasti yritin!

Alkutunnin olin positiivisella mielellä ja jopa innoissani. Alkuun tehtiin vapaasti kaarteita ja muutakin käyttäen johtavaa ohjaa. Samaa sitten ravissa. Ihme tuntui vielä energiseltä ja oli jopa eteenpäinpyrkivä. Ongelmat alkoivat sitten kun piti laukata pääty-ympyrällä puomin yli. Ihme ei kestänyt ympyrällä mitenkään eikä oikeastaan mennyt puominkaan yli melkein millään. Tässä vaiheessa teki mieli heittää pyyhe kehään. Turhautti, koska tiedän osaavani, mutta nyt mistään ei tullut mitään. 

Sitten mentiin toisella pitkällä sivulla olevaa kolmen kavaletin sarjaa. Kahden ensimmäisen välissä oli yksi ja jälkimmäisten välissä kaksi laukka-askelta. Noh, tästähän ei päästy kuin vasta neljännellä yrityksellä kaikkien kolmen yli, Ihme puski lapa edellä uralle ensimmäisen kavaletin jälkeen, eikä tietoakaan laukasta. Tästä harjoituksesta saatiin ehkä yksi(?) onnistunut suoritus.

Ja seuraavaksi kahdeksikolla pystyä ja ristikkoa. Tällä kertaa Ihme kääntyi ihan jees, mutta eteenpäinpyrkimys katosi kuin tuhka tuuleen. Varsinkin ennen estettä vauhti hidastui oikein kunnolla. Melkein putosin jopa kerran, kun Ihme hidasti ennen ristikkoa ja töksäytti raviin, jolloin se joutui tekemään jättiloikan esteen yli, jonka seurauksena muksahdin sen kaulalle. Tässä vaiheessa purskahdin itkuun. Mua turhautti ja vitutti niin älyttömästi.

Viimeisenä hypättiin ratana kaikkia neljää estettä (pitkillä sivuilla sarja ja yksitäinen pysty sekä lävistäjillä ristikko ja pysty) ja saatiin yksi onnistunut rata. Toistamiseen ei tullutkaan enää läheskään yhtä hyvää. Ei hyvää lähestymistä, ei mitään. 

Ja näiden kahden tunnin johdosta tekee mieli perua ensi kuussa oleva estetunti ja seuraavat ratsastustunnit. Motivaatio on yhtä pohjalla kuin talvella, jolloin pidin parin kuukauden tauon ja keskityin Väiskiin. Eikä tee nytkään yhtään mieli tunnille. Varmaan taas tauon paikka...

Mutta mukavaa kesää kaikille ja nauttikaa siitä kavioeläintenne kanssa!

#46: Väiskin kesäpuuhia

Heippa! Koska mun kesätyöt loppui juhannuksena, jäi koko päivä vietettäväksi joko kotona tai tallilla. Väiski on siis saanut nauttia (tai kärsiä) mun lisääntyneestä vapaa-ajasta sen kanssa. Liikunta on koostunut pääasiassa maastoilusta ja järvessä kahlaamisesta.

Kyllä! Luit oikein, järvessä kahlaamista! Väiskin saaminen järveen olikin kiinni vain siitä nilkankorkuisesta penkasta, jolta en meinannut saada sitä alas. Piti ottaa vähän järeämmät otteet kehiin ja heti rantahiekalle päästyään poni suuntasi turpansa järveen. Piti jarrutella ettei se jätä mua rannalle ruikuttamaan ja mene yksinään pitämään hauskaa!

Käytiin siis pari kertaa kahlailemassa ja toisella kerralla yritin uittaa Väiskin niin totaalisesti kuin mahdollista. Idea kaatui aika nopsaan, koska poni ei suostunut tulemaan yhtään syvemmälle siitä, kun vesi yletti sen mahaan. Mutta hauskaa sillä on ollut vaikka kuinka! Joka kerta se kauhoo vettä ja sukeltelee. Viimeksikin se työnsi päänsä puoliksi veden alle ja puhalteli kuplia. Ihana kun toisella on hauskaa!

Loppuviikosta meidän piti mennä uudestaan uimaan, mutta Väiski huilii muutaman päivän. Perjantaina käytiin höntsäilemässä pellolla ja tuli (taas) huomattua, ettei suora kuolain ole toimiva valinta peltohöntsäilyssä. Väiski oli koko ajan kiireinen eikä rentoutunut ei sitten millään. Se kaahotti pää taivaassa ja vähät välitti mun pidätteistä. Ainoa mitä se kuunteli oli pohje, jonka se tulkitsi aina virheellisesti kaasuksi. 

Viikonloppuna mun oli tosiaan tarkoitus mennä puomijumppaa/maastoilla ja käydä uittamassa, mutta Väiski huilii nyt rauhassa muutaman päivän. Itse hyväksikäytän tämän ajan Netflixin katsontaan ja jäätelön syöntiin. Muistakaahan tekin herkutella välillä!

Ja oikein ihanaa kesää kaikille, vietätpä sen töissä tai lomaillen!

#45: Yksärillä Ollella

Heippa! Pitkään aikaan en ole jaksanut kirjoitella ratsastustuntien jälkeen, mutta nyt halusin tulla jakamaan vähän mun ajatuksia ja onnistumisen hetkiä. Koska perjantaina lähdettiin hakemaan uutta perheenjäsentä siirsin tunnin torstaille. Mulle piti tulla kaveriksi eräs nainen, joka joutui kuitenkin perumaan tunnin edeltävänä päivänä. Multa kysyttiin tulenko silti ja tottakai menin! Ei sitä turhan usein pääse yksärille! Mulla oli torstaina työpäivä ja tunti neljältä, joten luksusta lisäsi valmis hevonen! Kaiken lisäksi pääsin menemään pitkästä aikaa Ollella ja tunnin aiheena oli puomit.

Aloitettiin helteinen tunti ratsastamalla Olle rennoksi käynnissä. En ollut mennyt sillä valovuosiin, joten se vähän tunnusteli millainen kuski on tänään kyydissä. Mun piti käyttää kevyitä ja rauhallisia apuja ja Olle alkoikin pikkuhiljaa rentoutua. Tehtiin isoja ympyröitä ja muutamia pysähdyksiä molempiin kierroksiin. Sain ratsastaa tosi vapaasti kentän poikki ja vaihdella suuntaa. 

Jatkettiin samaa kevyessä ravissa. Ensin kesti hetki tottua taas uuteen raviin, mutta nopeasti pääsin rytmiin ja kevennys alkoi sujua. Sain taas vaihdella suuntaa ja ratsastaa parin yksittäisen maapuomin yli. Pääasia oli, että Olle menee rennosti ja rauhassa myös puomien yli. Yhtä nurkkaa se tuijotteli, mutta se ei ollutkaan sen suurempi juttu. Suurimmaksi osaksi mentiin kahdeksikkoa ylitettävää puomia vaihdellen. Olle tuntui tosi hyvälle selkään ja oli tyytyväisen oloinen. Nyt kun ei tarvinnut keskittyä koko ajan hevosen eteenpäinpyrkimyksen ylläpitämiseen saattoi jopa ajatella omaa istuntaa enemmän. Nyt en ravissa tömpsähtänyt satulaan ja käytin keventäessä paljon enemmän ja tehokkaammin lihaksiani. Ratsastus tuntui siis vaivattomammalta ja näytti sivustakatsojan silmäänkin varmasti paremmalta. 

Ravissa mentiin myös neljää ravipuomia tavoitteena saada Olle venyttämään askelta. Ensimmäisellä kierroksella homma oli hieman hakusessa, mutta sitten tajusin vähän kannustaa Ollea puomeille ja homma rullasi kuin rasvattuna. Tehtiin periaatteessa isoa pääty-ympyrää neljän puomin ja yksittäisen puomin kautta. 

Sitten laukkaa ensin keskiympyrällä ilman puomeja, sekä myöhemmin puomien yli. Ollen kanssa jopa laukannostot onnistuivat super kivasti! Sillä on varmaan kaikista ratsastamistani hevosista helpoin nostaa laukka. Ollella on kaiken lisäksi todella kiva laukka!

Puomien yli laukatessa oli tärkeä muistaa odottaa puomia, eikä kiirehtiä. Tehtiin aika paljon siirtymisiä ravin kautta käyntiin puomien välissä, mutta sain taas ratsastaa aika vapaasti ja yhdistellä puomeja. Pikkuhiljaa alkoi taas palailla mieleen, kuinka oikeita paikkoja katsotaan. Kuten ratsastuksenopettajani sanoi:

"Ensin mennään tuurilla, joko askel osuu tai sitten ei. Sitten osaa jo katsoa osuuko askel, muttei osaa tehdä asialle mitään. Sitten jossain vaiheessa osaa katsoa miten askel osuu ja tehdä asialle jotain, jolloin se osuu aina. Mutta kaksi metriä ennen estettä on turha tehdä enää mitään. Ei siinä kerkeä."

Tässä vaiheessa olen tilanteessa että osaan katsoa paikan, mutten osaa tehdä asialle mitään. Tuli silti muutamia tosi hyviä lähestymisiä molemmissa kierroksissa ja Olle meni mukavan rauhallisena. Tässäkin tilanteessa, kun hevosen eteenpäinpyrkimys on hyvä, pystyy keskittymään istuntaan. Onnistuin pitämään keskikroppani jäntevänä ja kädet hyvässä kohdassa. Pystyin myös keventämään istuntaa tarvittaessa sekä auttamaan laukan pysymistä sisäjalalla silloin tällöin. 

Tästä tunnista tuli ihan superhyvä fiilis ja luotto omaan tekemiseen kasvoi. Lisäksi yksin mennessä saa paljon enemmän apua ja palautetta, sekä korjausvinkkejä. Tällä tunnilla tuli oikeasti pitkästä aikaa fiilis, että osaan jotain. Itseluottamus nousi hieman pohjamudista ja viikko sai kohokohtansa. Toivottavasti saan itsestäni irti sen verran, että menen uudestaan yksärille joku viikko loppukesästä!

Nyt oikein ihanaa kesää kaikille!

#44: Kesän ekat estehyppelöt Väiskin kanssa

Heippa! Pitää nyt oikeasti koittaa aktivoitua täällä blogin puolella, kun ratsastustunneillakaan en ole käynyt pitkään aikaan. Mutta otettiin siis härkää sarvista ja maanantaina illalla hyppäsin Väiskillä ensimmäisen kerran tänä kesänä! Keli oli aika tuulinen ja odotin jopa ukkosmyrskyä, kun minua sillä peloteltiin useasti. Kirjaimellisesti muutaman pisaran vettä tihkutti, mutta se jäi siihen, tuulikin tyyntyi pikkuhiljaa. 

Kuvituksena vanhoja kuvia Väiskistä hyppäämässä

c. Emma P.

Tein huimat kaksi estettä, joita oli mahdollista hypätä isolla ympyrällä, koska ajattelin sen olevan järkevämpi tapa kuin tehdä erillisiä ja vaikeammin yhdistettäviä esteitä. Aloitettiin ensin toisesta päästä ilmaan nostetuilla puomeilla ravissa. Yritin minimoida putoavien puomien määrän ravaamalla, olin nimittäin yksin liikkeellä ja sain hyppiä selästä ihan tarpeeksi nostelemaan puomeja. 

Väiski oli todella innoissaan menossa ja meni korvat tötteröllä. Se teki kavalettien jälkeen varsinkin portille päin kiihdyttelyä, mutta meni yllättävän siististi. Yleensä se hyppäsi ja jatkoi laukalla, josta hidastettiin uudestaan raviin. Mentiin näin muutaman kerran molempiin suuntiin ja sitten jatkettiin laukalla. Nostin myös toisen kavaletin pieneksi pystyksi. Laukassa Väiski kiihdytti jo kauan ennen estettä jos lähestyminen oli portille päin. Esteen jälkeen se sitten otti jalat alleen ja jatkoi juoksemista suoraan. Tämä jäi onneksi hitaasti pois loppua kohden, mutta pilasi suunnitelmani ottaa käyntiin esteiden välissä. Mun keskittyminen ei nyt riittänyt siihen, hups.

Pahoittelen laatua, puhelinräpsy...

Kun vaihdettiin ympyrällä suuntaa nostettiin myös toinen kavaletti pystyksi ja jatkettiin hyppäämistä. Tuli joitakin tosi hienoja lähestymisiä ja hyppyjä, mutta keskittyminen meni aika lailla siihen, että sai Väiskin lähestymään rauhallisessa laukassa ja hyppäämään, eikä painelemaan ohi. Mutta voi vitsi miten innoissaan poni meni! Väiski aivan selvästi nauttii hyppäämisestä ja intoa on enemmän kuin taitoa, välillä se unohti nimittäin katsoa jalkoihinsa kun paineli menemään niin innoissaan. 

Hypättiin näitä kahta pikkuestettä vielä muutaman kerran ja vaihdettiin välillä suuntaa. Sitten käveltiin hyvä tovi ja yhdistin pikkuesteet pieneksi okseriksi, jonka tein tyhmänä ihan pellon takareunaan. Sitä hypättiin vielä parilla eri lähestymisellä muutaman kerran ja sitten lopetettiin. Väiski otti tähänkin hyviä hyppyjä ja edelleen ihan innoissaan vaikka tuntui hieman väsähtäneeltä. Siinä on kyllä kapasiteettia! Laukattiin vielä kerran pellon ympäri pitkin ohjin ja käveltiin pidempään loppukäyntejä. 

Vähän jälkikäteen harmittaa kun en laittanut puhelinta kuvaamaan vaan jätin sen sateen pelossa varustehuoneeseen. Viisas päätös, mutta olisi ollut mukava katsoa hyppyjä jälkikäteen videolta. Seuraavan kerran hypätään vasta parin viikon päästä, koska nyt lupaa sadetta ja sateessa maastoilu on ihan parasta! Ja nyt jumppaillaan sileällä ja saatetaan tehdä pari kavalettitreeniä jos meidän puomit ja kannatinpölkyt ovat edelleen tallessa. 

Nyt kuitenkin katsomaan Netflixiä opiskelun sijaan, todella hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja tsemppiä viimeisiin koulupäiviin!

#43: Postauksellinen iloisia juttuja!

Heippa! Pitkään aikaan ei ole tullut taas kirjoiteltua, mutta nyt oli pakko tulla jakamaan iloisia uutisia kun niitä kerran on! Vaikka ovatkin aika pieniä, aion silti iloita näistä niin kauan kuin voin. Eurotourin jälkeen on ollut sen verran väsynyt ja epämotivoitunut olo, että ihan hyvä saada jotain minkä avulla jaksaa viimeiset kouluviikot.

Ensinnä suurin ja positiivisin asia, eli Väiski on laihtunut! Tämä ilo ei luultavasti kestä kauaa jos tulee yhtä helteinen kesä kuin viime vuonna, eli en pääse liikuttamaan ponia kuin vesisadepäivinä. Mutta laihtunut se on! Vyö menee todella helposti kiinni ja vaikka poni parhaansa mukaan yrittää pullistella, ei se vaikuta mitenkään. Samalla kiristän vyön tottumuksesta tiettyihin reikiin aina yhtä tiukaksi. Voitte kuvitella ilmeeni, kun viime torstaina sain nostettua satulavyön irti hevosen kyljestä kevyesti ja olisin voinut tunkea toisen kämmeneni sinne hevosen vatsan ja vyön väliin. Eipähän voi sanoa, että vyö puristaa!

Enkä tiedä johtuuko säännöllisemmästä liikutuksesta, mutta Väiski liikkuu paremmin. Vapaapäivistä kerää edelleen virtaa, mutta pari päivää liikuttuaan ei temppuile ja menee paljon rehellisemmin. Maastossa ei kyttäile tai kapinoi suuntavalintojani vastaan. Tietysti vapaapäivän jälkeen on aina ärrimurri, mutta sen jälkeen helpottaa. 

Nyt kesälle on suunnitteilla Väiskin kanssa puomi ja kavalettitreeniä, sekä tietysti pieniä esteitä. Tarkoitus on saada takaosaan lihasta ja voimaa, sekä ennen kaikkea monipuolistaa liikuntaa. Sileätyöskentelyä ei unohdeta, mutta lisätään reilusti puomeja ja esteitä viime vuoteen nähden.

Kuvat c. Terhi Piispa-Helisten

Ja tähän kesään kuuluu myös meidän uusi perheenjäsen, joka saapuu meille kesäkuun puolessa välissä. Meille tulee uusi koira! Perheeseen liittyy beaglenarttu Nita, josta kaavailin jo Moskulle tyttöystävää. Tätä neitiä odotetaan jo innolla ja on ihan parasta, että se saapuu kesällä, joten aikaa sen kanssa touhuamiselle on runsaasti.

Ja kohta on jo kesä! Nyt on jo ollut muutamia lämpimiä päiviä ja on ollut ihana käydä maastoilemassa kun tarkenee t-paidassa ja ponistakin pääsee taas huuhtelemaan hikiä pois niiden kuivattelun sijaan. Kesään kuuluvat myös mökillä käyminen ja työt, jotka loppuvat tänäkin vuonna juhannuksena. Kahdeksantuntisen työpäivän jälkeen suunnataan sitten illalla mökille saunomaan tai tallille.

Ja tallimotivaatiota on tullut uusista varustehankinnoista, eli kävin tuossa eurotourin jälkeen viikonloppuna Matkuksessa ostamassa Hööksistä uudet ratsastushousut ja huovan! Värikin on erilainen, sillä sekä huopa että ratsastushousut ovat oliivinvihreät! Ihan uusi värivaltaus mulle, koska vierastan vihreää vähäsen. Mutta väri käy Väiskille loistavasti, joten se tulee näyttämään upealta! Mun pitäisi käydä ostamassa uudet saappaatkin, koska mun jalka on tainnut kutistua, tai saappaat ovat venyneet, koska ne eivät tue mun jalkaa ollenkaan. Tätä joudun kuitenkin odottamaan harmittavan kauan, mieluiten olisin marssinut Hööksiin jo tänä viikonloppuna, heh.

Mutta ihanaa kesän odotusta kaikille! Saapuu se kesä Suomeenkin!

#42: Väiskistä ja eurotourista

Heippa! Aika on taas hurahtanut ja siihen on mahtunut ratsastustunteja eri hepoilla, eurotourin suunnittelua sekä tietysti Väiskin liikuttelua. Pääsiäisenä vietin joka päivä vähintään pari tuntia tallilla maastoilun merkeissä. Ei tehty mitään pitkiä lenkkejä, mutta nautittiin upeasta kelistä. Tällä viikolla käytiin tiistaina ottamassa uusia kuvia, jotka onnistuivat yllättävän hyvin, vaikka valo paistoi hieman haasteellisesti. Keskiviikkona käytiin sitten heittämässä tuo lyhyt lenkki reippaasti ihanassa auringonpaisteessa ja Väiski meni todella hyvin, ilman mitään temppuja ja jumitteluja. Muutenkin se oli todella rauhallinen ja selvästi rennompi kuin aikaisemmin. Sille siis sopii tämä aktiivisempi liikunta. 

Maistiaisia keskiviikon kuvista!

(C). Terhi Piispa-Helisten

Kunhan palaan takaisin Suomeen toukokuussa, aloitetaan Väiskin kanssa kunnon treenit! Kotipeltokin on varmasti jo sula siinä vaiheessa, joten päästään totuttelemaan siihen, että siinäkin treenaillaan normaalisti. Musta tuntuu vähän hassulta, että Väiski kuitenkin laiduntaa siinä pellolla, ja pidän sitä Väiskin kotina, että siinä tehdään töitä. Kai se on ajattelutavasta kiinni, mutta itse miellän kodin rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. 

Mutta tarkoitus oli askarrella uudet estetolpat ja uusia puomeja. Mulla on jo selkeä visio millaisia teen, koska uskon vihdoin keksineeni, miten tolpat saa kestämään pystyssä. Päästään sitten tekemään kavalettitreenejä, puomitreeniä, ja hyppäämään! 

Matkatunnelmaan kuvilla vanhoista reissuista!

Fussen, Saksa

Ja sitten se syy, miksi Väiskille tulee kahden viikon loma juuri parhaiden kelien kohdalle, eli eurotour. Lähdetään perjantain ja lauantain välisenä yönä vähän puolenyön jälkeen. Ensin suunnataan Helsinkiin ja siitä lautalla Viroon, josta jatketaan Latviaan. Yhden yön jälkeen jatketaan matkaa Puolaan, Lomzaan, josta jälleen yhden yön jälkeen matka etenee Krakovaan. Siellä viivytän kolme yötä, jonka jälkeen ajellaan Prahaan. Prahassakin viivytään kolmen yön ajan, jonka jälkeen Berliiniin, sielläkin kolme yötä. Berliinistä ajetaan Travemündeen, josta sitten lähdetään laivalla paluureissulle Suomeen. Kotona ollaan joskus puolenpäivän jälkeen. 

Aika tulee menemään reissussa todella nopeasti, mutta ajopäivät tuottavat hieman harmaita hiuksia. Vaikka en matkapahoinvoinnista kärsikään, ei pitkä aika bussissa kuullosta mukavalta. En malta odottaa lähtöä, vaikka vielä malttamattomammin odotan paluuta, että päästään jatkamaan treenejä ponin kanssa!

Italia, Riva del Garda

Tässä on siis mun suunnitelma seuraaville kahdelle viikolle. Hauskaa tulee takuulla olemaan, ja kannattaa ottaa meidän blogi haltuun, jos yhtään kiinnostaa. Se löytyy TÄSTÄ linkistä. Meillä on myös oma ig-tili, @jorlueurotuor2019, jota päivitellään reissun aikana. Lisäksi päivittelen oman ig:ni (@laukkaava.lihapulla) storyyn kuulumisia missä mennään ja mitä tehdään, joten eikun seuraamaan jos kiinnostaa!

#41: Keväisiä kuumehöpinöitä

Heippa! Viime perjantaina kävin ratsastustunnilla, vaikka suunnitelmat kusahti oikein kunnolla. Lopputuloksena ajeltiin tallille kiireellä ja suunnilleen juoksin hakemaan (onneksi valmiiksi varustettua) hevosta ja tunnille. Tunti meni yllättävän hyvin ja Ihme oli reippaampi kuin olisin uskonut. Saatiin myös muutama hyvä laukka nostettua ilman että sössin kaikkea. 

Väiskin kanssa yritetään palailla säännöllisempään liikutukseen. Mun motivaatio on vielä vähän hukassa kun ei päästä tekemään mun pääkopalle riittävän monipuolisesti juttuja. Hevonen kyllä nauttii maastoilusta, mutta itse kaipailen hyppäämään ja koulutuuppailemaan. Kevät on toki parasta aikaa maastoilla, kun huomaa ihan eri tavalla kuinka alkaa pikkuhiljaa vihertää ja kesä tulee. Lisäksi on sopivan lämmin ratsastaa, vaikka talvikarvaa pudottelevalle ponille tulee kyllä hiki. Meidän säännölliseen liikuntaan palaamista hankaloittaa mun kahden viikon Eurotour, jonka aikana poni ehtii saada itselleen massaa takaisin, jos sitä ehditään edes tiputtaa. 

Tiistaina käytiin koeviikon loppumisen kunniaksi maastoilemassa ja poni oli hyvin energisellä tuulella. Ei olisi malttanut ravata ei sitten millään. Vähän varauksella mentiin, koska routakuoppien kanssa voi käydä pahasti. Väiski otti kuitenkin huikean laukan kun metsästä hyppäsi kuuluisa pienivihreämies. Siinähän sitä laukattiin kuin viimeistä päivää. Oli pakko ottaa vielä yksi laukka niin, että nostan sen itse ja hidastan kun haluan. Sama piti tehdä vielä ravissa, koska palo laukalle oli niin kova. Pääpiirteissään oli kuitenkin rauhallinen lenkki ja Väiskikin rauhoittui saadessaan laukata enimmät virrat pois. 

Kunhan tervehdyn pitää lähteä kunnon maastolenkille. Joku viikonloppu vaikka. Meillä on nyt myös huima 12km pituinen lenkki, joka käytiin kerran lopputalvesta. Se oli virhe, koska poni oli lomaillut ennen sitä enkä ollut käynyt tallilla saati istunut satulassa hetkeen, joten viikon verran ei enää tehnytkään mieli ratsastamaan ;) 

Väiski on kuitenkin ollut mukavan pirteä viimeaikoina, välillä riesaksi asti. Hoitaessa tuppaa häseltämään vähän liikaakin. Mutta on ollut innoissaan lähdössä töihin ja mennyt korvat tötteröllä! Saisipa saman innon jatkumaan myös kesälle. Mutta nyt painun nukkumaan ja treenailut jatkuu! Pitää lahjoa joku kuvaamaan niin saadaan postauksiin kuvitusta, vanhoja kuvia en enää jaksa laitella, pahoitteluni siitä. Oikein ihanaa kevättä kaikille!

#40: Tauolta takaisin?

Heippa! Mulla oli taukoa ratsastustunneilta alkuvuodesta lähtien ja nyt kun mulla oli pitkästä aikaa tunti otin sen vähän tunnustelemalla, millä fiiliksellä mennään. Sain valita Ihmeen ja Poltteen välillä ja päädyin Poltteeseen, koska se on aikaisemmin ollut aika vaivaton mennä ja liikkunut kivasti. 

Alkuun verkkailtiin hevosia aika vapaasti käynnissä, suunnan sai päättää vapaasti ynnä muuta. Tein siis Poltteen kanssa voltteja ja pysähdyksiä yrittäen saada sen kävelemään aktiivisemmin. Vaihdettiin pari kertaa suuntaa. Polte jäi helposti matelemaan ja oikeassa kierroksessa puskemaan lapaa kentän keskelle. Vasempaan kierrokseen se liikkui vaivattomammin ja välillä piti vain suoristaa. 

Jatkettiin samaa sitten kevyessä ravissa. Polte liikkui molempiin suuntiin paremmin ravissa kuin käynnissä ja puski lapaa kentän keskelle paljon vähemmän. Poltteen ravi olisi saanut olla aktiivisempi kuin mitä sain sen menemään. Se taipui kuitenkin volteilla paremmin kuin käynnissä ja sen eteenpäinpyrkimys oli kohtalainen, parantamisen varaa olisi ollut. 

Tehtiin sitten pohkeenväistöjä keskihalkaisijalle päin. Käännettiin pitkälle sivulle ennen kulmaa ja väistettiin keskihalkaisijalle ja siitä jatkettiin harjoitusravissa. Ensin vasempaan kierrokseen. Polte väistää vasemmalle helpommin, joten se meni siis hyvin. Kun saatiin homman jujusta kiinni kokeiltiin väistää ravissa. Itse en ole koskaan kokeillut väistää ravissa, mutta Polte teki hienosti! Vähän meinasi paketti levitä, mutta pysyi kasassa ja saatiin kivoja väistöjä. Isoin haaste taisi olla harjoitusravissa istuminen. 

Väistettiin myös oikealle. Nyt piti olla tarkkana, ettei etuosa karkaa edelle kun Polte tapaa puskea lapa edellä kentän keskelle oikeassa kierroksessa. Tätä ongelmaa väistössä ei oikeastaan ollut, vaikka takaosaa sai aina välillä muistutella väistämään myös. Tässä kun kokeiltiin väistää ravissa paketti levisi kummasti! Yhtäkkiä en osannutkaan enää kun piti tehdä paljon asioita. Kokosin itseni ja yritettiin uudestaan. Nyt meni paljon paremmin. Tehtiin vielä pari väistöä ravissa josta jatkettiin harjoitusravia koko uraa pitkin. 

Sitten otettiin välikäyntien jälkeen laukkaa keskiympyrällä. Itselleni olen kuuluisa siitä, etten osaa nostaa laukkaa. KYLLÄ! Mun suurin haaste ratsastaessa ovat laukannostot! Siihen käytettiin siis hyvä tovi alkuun että sain nostettua laukan edes kerran. Mentiin ensin oikeaan kierrokseen, joten Polte siis puski taas keskelle. Sen tähden en saanut sitä edes kulkemaan suoraan, saati laukkaa nostettua. Saatiin kuitenkin oikeaan kierrokseen kaksi nostoa, jotka olivat työn ja tuskan takana. 

Vasempaan kierrokseen laukka nousi aavistuksen helpommin, mutta olin silti ongelmissa. Polte ei oikein tahtonut kävellä aktiivisesti ja tällä kertaa kampesi ulospäin uralle. Vaati siis hieman ajatusta ja työtä saada laukka taas nostettua. Muuten se menikin kivasti. 

Laukkojen jälkeen ravattiin kevyttä ravia koko uraa pitkin ja suuntaa sai taas vaihdella ja tehdä voltteja. Vasta nyt Poltteen ravissa oli oikeanlaista eteenpäinpyrkimystä ja se liikkui aktiivisesti. Ero oli huikea! Loppuravit siis menivät mukavasti vähän pidemmällä ohjalla ja reippaalla hevosella. 

Vaikka tunti meni kivasti jäi silti vähän paha maku suuhun. Olo on vähän pettynyt omaan tekemiseen. Tälle tunnille lähdettiin juuri kokeilemaan, mikä on fiilis tauon jälkeen ja jatketaanko tunnilla käymistä joka toinen viikko. Mietin asiaa nyt viikonlopun aikana. Ratsastusmotivaatio on kyllä ihan nollissa tällä hetkellä eikä tee yhtään mieli lähteä edes tallille rapsuttelemaan heppoja. Saatan siis jatkaa tauolla olemista toukokuulle asti kunnes palataan Eurotourilta. Toivottavasti kahden viikon reissu tekee hyvää motivaatiolle ja jaksamiselle. Muuta en toivoisikaan, kuin että jaksaisi taas harrastaa motivoituneemmin. 

Mutta oikein hyvää alkanutta viikonloppua kaikille!

#39: Hiiohoi, kevättä horisontissa!

Heippa! Hiihtoloma oli ja meni, mikä on aina vähän harmittava juttu. Lomalla on niin mukava olla kun saa ottaa kunnolla rennosti ja nukkua pitkään. Tulee olemaan haasteellista löytää ammatti, jossa viihtyisi ettei kaipailisi koko aikaa lomalle. 

Mutta lomalla pystyin viettämään ihan eri tavalla aikaa Väiskin kanssa. Maastoiltiin kunnolla, mistä allekirjoittaneen takamus kiittää kipeästi. Väiski käyttäytyi pääosin hienosti, mutta muutaman kerran meni pasmat niin sekaisin, ettei poni oikein tiennyt mitä tehdä. Vastaan on tullut ihan uusi hevonen ja ohi on mennyt rekkaa ja tukkiautoa. Toinen hevonen taisi silti olla kaikkein järkyttävin. Ei ihan meinannut jarru pitää loppumatkaa kotiin.

Tällä kertaa kuvituksena Aatua!

c. Emma P. 

Tämän takia vaihdoin suoran kuolaimen takaisin olympiaan. Ajattelin mennä lopputalven suoralla kuolaimella, mutta jos jarrut on näin hukassa niin parasta pelata varman päälle. Väiski pääsi maastossa välillä vähän vahvaksi eivätkä pidätteet menneet oikein läpi. Mutta heti kun vaihdoin olympian takaisin ei tätä ongelmaa ollut. Väiski taisi huomata, että nyt on oikeasti toteltava. Haluaisin kokeilla Väiskillä belhamia, veikkaan että voisi toimia ihan kivasti.

Mitähän suunnitelmia meillä on keväälle? Ainakin reipas kunnon kohotus. Heti kun tiet sulavat ja tarkenee ratsastaa vähemmällä vaatekerroksella aletaan tehdä pitkiä maastolenkkejä ja otetaan pitkiä pätkiä ravia ja teiden kunnon mukaan myös laukkaa. Koska suunnitelmissa oli viedä Väiski maneesille joku päivä hyppimään, pitää sen jaksaa tehdä jotain traikussa matkaamisen jälkeenkin! Plus maha voisi pienetä reippaasti, se on päässyt kasvamaan talven aikana reilusti. Tietysti talvikarva lihottaa, mutta ei Väpä niin pörröinen ole  ;)

Vauhtiponi!

Nyt palailen takaisin tunneillekin tauon jälkeen. Vieläkään ei oikein tekisi mieli ratsastamaan kunnolla, mutta ei myöskään jatkuvasti maastoilemaankaan. Siksi tallitauot venyvät aina vahingossa viikon mittaisiksi. Tätä koitan parantaa. Mutta tunneille menen silti. Jospa valvovan silmän alla ratsastaminen toisi vähän motivaatiota takaisin.

Taas aika sekava postaus, koska ajatus karkailee niin paljon. Toivottavasti saa jotain selvää! Ihanaa kevättä kaikille lukijoille ja blogia seuraileville!

#38: Päivittelyä

Heippa! Blogitauko on venynyt taas vähän ja aika vähän tasailla tilannetta ja kertoilla mitä on tapahtunut viime päivittelyiden jälkeen. Edellisessä postauksessa kerroin viime vuoden kohokohtia Väiskin kanssa. Tälle vuodelle en ole miettinyt vielä ainakaan mitään tavoitteita, joten niitä ei availla ainakaan vielä. 

Jätin ratsastustunnit vuoden alusta tauolle hiihtolomaan asti. Mulla ei ole ollut oikein motivaatiota lähteä tunnille, tai tallille ylipäätään. Tunnilla joutuu yleensä tekemään eri tavalla kuin itsenäisesti mentäessä, varsinkin kun käytössä on kenttä, toisin kuin Väiskin luona. Tunneillakin meno on mennyt yllättävän paljon matkusteluksi, joten en saa niistä kaikkea hyötyä. Jospa tauko korjaisi!

Postauksen kuvat c. Terhi Piispa-Helisten

Väiski on liikkunut säännöllisen epäsäännöllisesti, miten olen jaksanut lähteä tallille touhuilemaan sen kanssa. Tuntuu kun jatkuvasti väsyttää, ettei jaksaisi tehdä edes niitä pakollisia kouluhommia. Väiski onkin jäänyt vähän vähemmälle liikunnalle. Varsinkin kun liikutusvaihtoehdot ovat älyttömän korkea hanki pellolla ja maastot. En tiedä kumman motivaatioon näin hulppeat hanget vaikuttavat enemmän. 

Vanhoja ig-kuvia selatessa tuli kauhea motivaatiopiikki treenata kunnolla, mutta eihän tuolla hangessa voi! Luin juuri miten menin neliapilaa pellolla ja Väiski oli alusta asti rento ja liikkui hyvällä asenteella. Pystyin melkein näkemään mielessäni miten hienosti se meni. Maastoiluun mielenkiinto on taas vähentynyt rajusti, vaikka se olisi kaikkein helpoin tapa liikuttaa. Pitää koittaa löytää sekin motivaatio, kun päivä pitenee ja jo nyt ehtisi koulun jälkeen tallille ja ratsastamaan päivänvalossa!

Ja sitten se koulu. Koeviikko loppui ja jakso vaihtui. Uusi jakso on tupaten täynnä kursseja ilman yhtäkään hyppytuntia. Tiukkaa tulee tekemään! Pitää olla tunneilla hereillä, koska tiedän hyvin kuinka laiska olen lukemaan kokeisiin ja ellen ole tunneilla hereillä ja kuuntele edes puolella korvalla, olen koeviikolla pulassa. Sitten taas helpottaa. Ja sen jälkeen onkin Eurotour ja sitten kuukauden aherruksen päästä kesä ja loma.