torstai 14. maaliskuuta 2019

#39: Hiiohoi, kevättä horisontissa!

Heippa! Hiihtoloma oli ja meni, mikä on aina vähän harmittava juttu. Lomalla on niin mukava olla kun saa ottaa kunnolla rennosti ja nukkua pitkään. Tulee olemaan haasteellista löytää ammatti, jossa viihtyisi ettei kaipailisi koko aikaa lomalle. 

Mutta lomalla pystyin viettämään ihan eri tavalla aikaa Väiskin kanssa. Maastoiltiin kunnolla, mistä allekirjoittaneen takamus kiittää kipeästi. Väiski käyttäytyi pääosin hienosti, mutta muutaman kerran meni pasmat niin sekaisin, ettei poni oikein tiennyt mitä tehdä. Vastaan on tullut ihan uusi hevonen ja ohi on mennyt rekkaa ja tukkiautoa. Toinen hevonen taisi silti olla kaikkein järkyttävin. Ei ihan meinannut jarru pitää loppumatkaa kotiin.

Tällä kertaa kuvituksena Aatua!
c. Emma P. 

Tämän takia vaihdoin suoran kuolaimen takaisin olympiaan. Ajattelin mennä lopputalven suoralla kuolaimella, mutta jos jarrut on näin hukassa niin parasta pelata varman päälle. Väiski pääsi maastossa välillä vähän vahvaksi eivätkä pidätteet menneet oikein läpi. Mutta heti kun vaihdoin olympian takaisin ei tätä ongelmaa ollut. Väiski taisi huomata, että nyt on oikeasti toteltava. Haluaisin kokeilla Väiskillä belhamia, veikkaan että voisi toimia ihan kivasti.

Mitähän suunnitelmia meillä on keväälle? Ainakin reipas kunnon kohotus. Heti kun tiet sulavat ja tarkenee ratsastaa vähemmällä vaatekerroksella aletaan tehdä pitkiä maastolenkkejä ja otetaan pitkiä pätkiä ravia ja teiden kunnon mukaan myös laukkaa. Koska suunnitelmissa oli viedä Väiski maneesille joku päivä hyppimään, pitää sen jaksaa tehdä jotain traikussa matkaamisen jälkeenkin! Plus maha voisi pienetä reippaasti, se on päässyt kasvamaan talven aikana reilusti. Tietysti talvikarva lihottaa, mutta ei Väpä niin pörröinen ole  ;)

Vauhtiponi!

Nyt palailen takaisin tunneillekin tauon jälkeen. Vieläkään ei oikein tekisi mieli ratsastamaan kunnolla, mutta ei myöskään jatkuvasti maastoilemaankaan. Siksi tallitauot venyvät aina vahingossa viikon mittaisiksi. Tätä koitan parantaa. Mutta tunneille menen silti. Jospa valvovan silmän alla ratsastaminen toisi vähän motivaatiota takaisin.

Taas aika sekava postaus, koska ajatus karkailee niin paljon. Toivottavasti saa jotain selvää! Ihanaa kevättä kaikille lukijoille ja blogia seuraileville!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti