Heippa! Taas kyseessä ratsastustuntipostaus johon en saa valitettavasti yhtään kuvaa tunnilta. Toisaalta hyvä, että tunti on tavallaan rauhoitettu oppimiselle, eikä "esiintymiselle". Itselle tulee ainakin paineita jo siitä, että joku ulkopuolinen seisoo kentän reunalla, vaikka se olisikin vain kaverin äiti. Mutta sitten siihen tuntiin.
Valde on mulle suhteellisen uusi hevostuttavuus. Kertaakaan ennen tätä tuntia en ole sillä mennyt. Uuden ratsun lisäksi sain mennä ensimmäisen kerran elämässäni hackamoreilla. Mullahan ei ole kuolaimettomia vastaan mitään ja ne ovat suitset siinä missä muutkin ja varmasti toimivat jos ovat hevoselle sopivat. Kuitenkaan aiemmin en ole millään kuolaimettomilla mennyt, joten hieman varovasti lähdin liikkeelle. Suhteellisen nopeasti aloin kuitenkin käyttää ohjia melko samalla tavalla kuin yleensäkin, ja ratsastus rullasi kivasti.
Tunnilla mentiin aika lailla samoja juttuja kuin ensimmäisellä vakitunnillani, jonka menin Donnerilla. Käynnissä otettiin ensin hieman selvää millainen hevonen on kyseessä ja tehtiin voltteja ja pysähdyksiä kumpaankin suuntaan. Itse totuttelin ajatukseen, ettei ohjan paine vaikuta ensimmäisenä suuhun, vaan nenäpiille. Uskalsin kuitenkin pidättää ohjasta ja asettaa voltille. Valde on enemmän jalalla ratsastettava hevonen.
Käyntien jälkeen mentiin uralla kevyttä ravia ja tehtiin isoja ympyröitä. Hetki meni totutella taas uuden hevosen raviin. Mulla vaikeuksia tuottaa oikean kevennyksen tunnistaminen, vaikka olenkin ratsastanut aika kauan. Siihen ei valitettavasti tule kiinnitettyä huomiota muuten ratsastaessa. Valdelle en alkuun ottanut raippaa, joten ravi oli hieman löntystelevää. Ihan hyvä toisaalta aloittaa rauhassa uudella hevosella. Ravattiin kuitenkin vielä toiseen kierrokseen ja tehtiin ympyröitä.
Hidastettiin käyntiin hetkeksi, mutta pidettiin ohjat käsissä. Mentiin käynti-harjoitusravi siirtymisiä niin, että käyntiä otettiin viisi askelta ja taas raviin, eli siirtymisiä tulee paljon. Alkuun mun reaktiot ja avut oli vähän hitaita, mutta paranivat loppua kohden koko ajan. Näitäkin otettiin molempiin kiertosuuntiin.
Ja sitten mulle henkilökohtaisesti vaikein asia, eli laukannostot. Sain asiaan ihan uuden näkökulman. Tai siihen miksi ne ovat mulle vaikeita. Väiski on yleensä sellainen vauhtihirmu, että sen kanssa riittää kun painaa pohkeet kylkiin ja nousee laukka. Mun ei ole siis tarvinnut käyttää kunnolla laukka-apuja laukkaa nostaessa. Uusilla ja tutuillakin hevosilla joudun joskus miettimään hetken, kuinka laukka oikein nostettiin.
Mutta koska Valde on enemmän jalalla ratsastettava, sain antaa pohkeilla avut ihan reilusti. Muutama ensimmäinen nosto meni hieman plörinäksi, kunnes tajusin hieman enemmän kuinka mun pitää ratsastaa, ja sitten palaset loksahtivat paikalleen. Sain kannustimeksi vielä raipan, jonka jälkeen nostot onnistuivatkin ihan kivasti molempiin suuntiin.
Mulla on ilmeisesti laukassa tapana laittaa selkä notkolle ja ratsastaa selällä. En siis pidä lantiota ja kylkiä suorassa ja jämäkkänä, u know? Tämäkin parani loppua kohden ja samalla parani Valden laukka. Pitäisi ottaa joku kuvaamaan niin saisin ihan videolta katsoa miltä mun säätäminen näyttää. Ja hävetä sitä sitten, mutta se on pieni sivuseikka.
Kokonaisuudessaan tunti oli kiva ja jos en nyt kokenut kauheammin uusia ahaa-elämyksiä tuon lantion lisäksi, tykästyin Valdeen. Se on kiva mennä ja tulee vaihtelua Ihmeeseen. Ja erilaisia hevosia pitää osata ratsastaa. Kahden viikon päästä uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti