perjantai 29. kesäkuuta 2018

#18: Sadekidutusta & ratsastustunti

Heippa! Vesisadepäivät eivät ole koskaan olleet erityisen mukavia mun mielestä. Inhoan sitä tunnetta kun vettä sataa kasvoille ja se imeytyy takista läpi kastellen kaikki vaatekerrokset takin alta. Tänään sain osakseni siis varsinaista kidutusta, kun jouduin pyöräilemään yli 18 kilometriä kotoa kylälle, koska en hyvistä vakuuttelutaidoistani huolimatta saanut keltään kyytiä. Ja tietysti juuri tälle päivälle luvattiin koko päiväksi vesisadetta! Ohjelmassa siis fyysistä sekä henkistä kidutusta. En tosiaan tiedä oliko tämän viikon levolla mitään vaikutusta tunnilla jaksamiseen tuon pyöräilyn jälkeen.

Mutta sitten itse ratsastustuntiin. Menin Ihmeellä ja hieman pohdin jaksanko keskittyä sateen takia vai meneekö matkusteluksi. Alkutunnista tehtiin pysähdyksiä ja koitettiin selvittää kuinka herkillä avuilla hevonen on tänään. Ihme pysähtyi suhteellisen helposti ja sain sen takaisin liikkeelle ja jatkamaan melko energistä käyntiä. Sitten tehtiin käynnissä kokoamisia. Ensin mentiin isompaa käyntiä ja lähdettiin hidastamaan sitä kunnes heppa kysyy pysähdytäänkö. Käynnissä tämä oli hieman hankalampaa enkä oikein tuntenut eroa, vaikka askel lyheni huomattavasti. Ihme hidasti ja kokosi käyntiä hyvin molempiin kiertosuuntiin.

Samaa mentiin sitten ravissa. Ensin isompaa ravia kevennetysti ja sitten kootumpaa ravia istuen harjoitusravissa, tai niin se oli ainakin mulle helpompaa. Nämä Ihme suoritti tosi hyvin! Ihmeellä on hämmästyttävän iso ravi ja joka kerta joudun hetken totuttelemaan. Mun harjoitusravissa istuminen on parantunut ihan älyttömästi, vaikka siinä onkin vielä rutkasti kehitettävää. Sain Ihmettä koottua ravissa tosi hyvin ja sain raviaskeleita lyhennettyä kunnolla ja tämä taisi olla koko tunnin onnistunein juttu! Ja ennen kaikkea pystyin istumaan harjoitusravissa tosi hyvin ja suorana. Mulla on tapana lähteä nojaamaan taaksepäin, mutta nyt taisin istua aika suorana.

Näiden jälkeen tehtiin pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta uralle päin väistäen ensin oikealle. Ihmettä piti asettaa väistäessä vähän vasemmalle ja painoa piti laittaa vähän enemmän vasemmalle istuinluulle ja kuvitella istuvansa vasemman takajalan päällä, eli istuin aika vinksallaan, mutta sain kuin sainkin Ihmeen väistämään oikealle alkuvaikeuksien jälkeen. Väistöä ei jatkettu uralle asti, vaan vähän matkaa väistettyä suoristettiin hevonen ja nostettiin laukka. Laukannostot ovat mulle edelleen vaikeita, ja muutama ensimmäinen nosto meni säätäessä mitä sattuu. Sain kuitenkin parit laukat nousemaan.
Sitten väistettiin vasemmalle ja nämä onnistuivat paljon paremmin. Ihme olisi saanut edetä väistössä enemmän eteenpäin, eikä vain suoraan sivulle. Nyt onnistuin kuitenkin nostamaan laukan, mutta sen ylläpitäminen ei oikein onnistunut vieläkään. Ihme pyrki heti laukan nostettuaan uralle ja aivan aidan viereen, missä ei tietenkään mahdu laukkaamaan. Mutta väistöt menivät paremmin. Mulla ei vissiin ole vasemmassa jalassa niin paljoa voimaa kuin oikeassa..

Tunnista jäi silti positiivinen mieli, vaikka suurimman osan tunnilla tehdyistä tehtävistä olisin voinut suorittaa paremmin. Jaksoin kuitenkin yllättävän paljon yrittää tehdä jutut kunnolla, vaikka mua on viimeiset kolme viikkoa väsyttänyt ihan älyttömästi. Tästä(kin) suunta on kuitenkin vain ylöspäin ja leuka rintaan, kohti uusia sademyrskyjä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti