Heippa! Nyt kun oli ratsastustunneilta taukoa kaksi viikkoa, kertyi Väiskillekin kahden viikon loma siinä samalla. Perjantaina kävinkin sitten tunnilla kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen, ja Ihme meni tosi kivasti. Tästä kirjoitan varmaankin oman postauksensa.
Väiski on pienten taukojen, siis muutamien päivien, jälkeen ollut täynnä virtaa ja temppuja. Nyt kun taukoa oli sen kaksi viikkoa, oli Väiski oikein mukava joka tilanteessa. Ratsastaessakin mukavasti avuilla ja kuunteli apuja vänkäämättä koko ajan vastaan. Meillä olikin siis oikein leppoisa noin tunnin mittainen maastolenkki. Valitsin reitiksi pehmeämmän hiekkatien ihan koska halusin ottaa Väiskin kanssa ravia ja laukkaa tunnustellen miten se liikkuu. Ja miten se reagoi jos annan sen vain mennä omaa vauhtia...
Väiskin laukasta huomaa että se on melko voimatonta. Laukka ei esimerkiksi nouse terävästi, vaan pienen kiihdytyksen jälkeen. Ja olen huono kuvailemaan, mutta se tuntuu jotenkin niin erilaiselta ja hauskalta. Ravia Väiski sai mennä myöhemmin pidemmällä ohjalla rennosti. En ihan osannut istua kunnolla Väiskin liikkeissä, vaikka ne ovat tosi tasaisia ja rauhallisia.
Mutta maastolenkki oli ihana ja Väiski meni tosi hyvin. Se on kehittynyt liikenteessä liikkumisessa tosi kivasti! Autojen voi antaa mennä ohi ilman kauheaa draamaa. Traktorit ovat silti aivan hirveitä! siis hyppäsin selästä loppumatkasta potkimaan lannat pois tieltä ja takaa tuli traktori. Jos olisin istunut selässä olisi Väiski juossut kotiin ja vauhdilla. Olin kuitenkin maassa ja yritin rauhoitella pientä. Toiselle meinasi paniikki iskeä. Traktorikuskilta olisin odottanut hieman tilannetajua, koska Väiskistä näki selvästi että toista pelottaa, että olisi pysynyt hieman kauempana eikä tullut ihan perässä. Tilanteesta selvittiin kuitenkin.
Väiski on pienten taukojen, siis muutamien päivien, jälkeen ollut täynnä virtaa ja temppuja. Nyt kun taukoa oli sen kaksi viikkoa, oli Väiski oikein mukava joka tilanteessa. Ratsastaessakin mukavasti avuilla ja kuunteli apuja vänkäämättä koko ajan vastaan. Meillä olikin siis oikein leppoisa noin tunnin mittainen maastolenkki. Valitsin reitiksi pehmeämmän hiekkatien ihan koska halusin ottaa Väiskin kanssa ravia ja laukkaa tunnustellen miten se liikkuu. Ja miten se reagoi jos annan sen vain mennä omaa vauhtia...
Väiskin laukasta huomaa että se on melko voimatonta. Laukka ei esimerkiksi nouse terävästi, vaan pienen kiihdytyksen jälkeen. Ja olen huono kuvailemaan, mutta se tuntuu jotenkin niin erilaiselta ja hauskalta. Ravia Väiski sai mennä myöhemmin pidemmällä ohjalla rennosti. En ihan osannut istua kunnolla Väiskin liikkeissä, vaikka ne ovat tosi tasaisia ja rauhallisia.
Mutta maastolenkki oli ihana ja Väiski meni tosi hyvin. Se on kehittynyt liikenteessä liikkumisessa tosi kivasti! Autojen voi antaa mennä ohi ilman kauheaa draamaa. Traktorit ovat silti aivan hirveitä! siis hyppäsin selästä loppumatkasta potkimaan lannat pois tieltä ja takaa tuli traktori. Jos olisin istunut selässä olisi Väiski juossut kotiin ja vauhdilla. Olin kuitenkin maassa ja yritin rauhoitella pientä. Toiselle meinasi paniikki iskeä. Traktorikuskilta olisin odottanut hieman tilannetajua, koska Väiskistä näki selvästi että toista pelottaa, että olisi pysynyt hieman kauempana eikä tullut ihan perässä. Tilanteesta selvittiin kuitenkin.
Mutta kuvasin siis lyhyen videopostauksen, mikä oli yksin hieman hankalaa. Mutta jotain sain kasaan ja toivottavasti tykkäätte!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti